Ohjaajaksi piti vain ryhtyä, mutta valmentaminen vei mukanaan

Valmentaminen on vienyt Sampo Laatikaisen kirjaimellisesti mennessään. Aluksi tarkoitus oli lähteä vain lähikentälle ohjaamaan HJS:n innokkaita naperopelaajia omien lasten mukana, mutta kuin huomaamattaan hän on päätynyt mukaan niin 2014- ja 2016-syntyneiden poikien joukkueisiin kuin 2018-syntyneiden naperoryhmään.

”Tässä sitä mennään nyt ties monetta vuotta. Tämä on temmannut mukaansa ja on hemmetin mukavaa touhua. Sen takia tätä teen”, Laatikainen tiivistää.

Hän kertoo, että vapaa-ajan ongelmia ei ehdi syntymään, kun kulkee perheen lapsien Aapon, Atson ja Nitan joukkueiden parissa. Lapsista Atso on harrastanut myös salibandya ja jääkiekkoa ja Nita tanssia. Välillä nurmikon leikkaaminen saa kesäisin siirtyä tärkeämpien asioiden tieltä.

”Aikaa tässä tietysti menee, mutta on tämä sen arvoista. Minä tulen toimeen muksujen kanssa ja taitavat hekin jonkin verran tykätä minusta. Mitä muuta tässä tarvitsisi tehdä kuin valmentaa lapsia ja seurata heidän kehittymistään”, Laatikainen tuumaa.

”Ja tämä on se minun harrastukseni. Maanantaisin käyn ikämiesten kanssa höntsäämässä, mutta meidän joukkueillamme on maanantait aika usein pelipäiviä. Aika pitkälle lasten harrastukset määrittelevät omat harrastukset.”

Lapset oppivat uusia taitoja futiskentällä niin itse lajista kuin vaikkapa sosiaalisesta kanssakäymisestä. Sama pätee lajin parissa toimiviin aikuisiin.

”Sosiaaliset taidot kehittyvät väkisin niin lasten kuin aikuisten suuntaan. Lasten kanssa toimimiseen tästä saa paljon lisää kokemusta. Tämä on monipuolista itsensä kehittämistä. Olen oppinut paljon myös itse lajista. Pelivuosia taustalla ei ole yhtään, mutta intohimo lajia kohtaan on aina ollut läsnä”, Laatikainen kertoo.

Laatikainen tuumaa, että valmentamisen palkinto tulee yksinkertaisesta asiasta.

”Parasta on nähdä lapset kentällä ja sen, että heillä on kivaa. Välillä toki pelaajilla nousee kiukku pintaan, mutta lapset unohtavat asiat onneksi nopeasti.”

Laatikainen kannustaa ihmisiä valmentamisen pariin.

”Lasten liikuttaminen on aina hyvästä. Ei sen suurempaa mainoslausetta tarvitse varmaan edes keksiä. Sen olen huomannut, että olen innostunut lajista enemmän ja enemmän, ja haluan kehittyä valmentajana. Kannattaa tulla kokeilemaan, jos itselle kävisi samalla tavalla”, Laatikainen kehottaa.